Read on Twitter
Kuten on nyt hyvin tiedossa, Venäjän suunnalta on odotettavissa kiukuttelua. Yksi näkökulma on mahdollinen #informaatiovaikuttaminen, mutta sen tarkempi käsitteellistäminen ja laadullinen tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Se on siis ketjun paikka! 1/39
Alkuun huom: en ole informaatiovaikuttamisen varsinainen asiantuntija, mutta aihe on tullut tutuksi vuosien varrella lääketieteellisen misinformaation juoksuhaudoissa. Olen myös res. ylil ja pitänyt silmällä sen maanpuolustuksellista näkökulmaa
https://www.hs.fi/elama/art-2000007809573.html 2/
https://www.hs.fi/elama/art-2000007809573.html 2/
Venäjän informaatiovaikuttaminen on osa vanhempaa ja laajempaa sotilaallista doktriinia, nimeltään maskirovka. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti naamioimista, ja kattaa monenlaisia keinoja millä todelliset teot pyritään peittämään ja kieltämään 3/ https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_military_deception
Koska monenlaiset teot (varsinkin sodan aikana) on vaikea piilottaa kokonaan, on toiseksi paras vaihtoehto luoda niiden ympärille hämmennyksen verho. Sen suojissa totuuden hahmottaminen vaikeutuu, ja mikä tärkeintä, samalle asialle annetaan mahdollisimman monta selitystä 4/
Ihmismieli ei hyväksy asioita todeksi pelkästään rationaalisen pohdinnan tuloksena, vaan monenlaisten tiedostamattomien prosessien myötävaikutuksesta. Väestötasolla näitä on jopa verrattain helppo käyttää hyväksi 5/
Venäjän modernia informaatiovaikuttamista on tutkinut yhdysvaltalainen ajatushautomo RAND, joka julkaisi vuonna 2016 aiheesta tärkeän raportin. Siinä määritellään käsite Epätotuuksien paloletku (engl. firehose of falsehoods)
https://www.rand.org/pubs/perspectives/PE198.html
6/
https://www.rand.org/pubs/perspectives/PE198.html
6/
Informaatiovaikuttamisen #paloletkustrategia on nimensä mukaisesti kuin ruisku, joka tuottaa suuren volyymin disinformaatiota peittääkseen laajan alan. Kyse ei siis ole siitä, että mietittäisiin tarkasti ”hyviä valheita” joita asetetaan keskusteluun kirurgisella tarkkuudella 7/
Toinen tapa kuvata tämä on, että ”heitetään paskaa seinään ja katsotaan, mitä siihen tarttuu.” Kun informaatioympäristöön levitetään paljon roskaa, osa yksittäisistä väitteistä saa pitoa, ja alkaa levitä 8/
RAND antaa raportissaan paloletkustrategialle neljä määrettä:
1.Suuri määrä monella kanavalla
2.Nopeaa, toistuvaa, ja jatkuvaa
3.Ei johdonmukaista sidosta totuuteen
4.Ei sisäistä johdonmukaisuutta
9/
1.Suuri määrä monella kanavalla
2.Nopeaa, toistuvaa, ja jatkuvaa
3.Ei johdonmukaista sidosta totuuteen
4.Ei sisäistä johdonmukaisuutta
9/
Yhdessä nämä kiteyttävät maskirovkan tavoitteen; tarkoitus ei ole saada paloletkun kohteena oleva yleisö uskomaan jotain *tiettyä* valetta, vaan vakuuttaa se siitä, ettei totuutta *voi tietää* tai että kaikki vaihtoehdot ovat yhtä uskottavia 10/
Sotilaallisessa mielessä läheinen analogia on valelaitteet. Olen itse pioneeri ja suluttamisen peruskauraa on valemiinoitteet. Yhtä miinoitetta on vaikea piilottaa, joten 2. paras ratkaisu on tehdä useita, joista ei voi tietää, mikä on oikea. Tämä pätee myös informaatioon 11/
Erinomainen käytännön esimerkki paloletkustrategian käytöstä on Malaysian Airlinesin lento MH17. Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut matkustajakone ammuttiin alas Donbassin yllä Itä-Ukrainassa pian Krimin miehityksen jälkeen 2014
https://www.thedailybeast.com/mh17-russia-deployed-its-trolls-to-cover-up-the-murder-of-298-people
12/
https://www.thedailybeast.com/mh17-russia-deployed-its-trolls-to-cover-up-the-murder-of-298-people
12/
Iskussa murhattiin 298 siviiliä ja kv tutkijaryhmä on kiistattomasti osoittanut, että koneeseen osui Venäjän tukemien separatistien ampuma Buk -ilmatorjuntaohjus. Iskun tutkintaa onnistuttiin kuitenkin vaikeuttamaan merkittävästi käynnistämällä epätotuuksien paloletku 13/
Parin vrk aikana tuhannet Twitter-tilit tuottivat toistasataatuhatta twiittiä, missä levitettiin kirjava joukko salaliittoteorioita alasampujista, ja esitettiin vaihtoehtoisia selityksiä. Väitettiin mm. että kone oli jo valmiiksi täynnä ruumiita
https://www.washingtonpost.com/world/russians-have-many-theories-about-the-mh17-crash-one-involves-fake-dead-people/2014/07/22/9a1c5ec9-11b6-4384-b585-53fff62e5779_story.html
14/
https://www.washingtonpost.com/world/russians-have-many-theories-about-the-mh17-crash-one-involves-fake-dead-people/2014/07/22/9a1c5ec9-11b6-4384-b585-53fff62e5779_story.html
14/
Jälleen, väite siitä että ”kone oli täynnä ruumita” on järjetön, mutta riittävän suurella volyymillä joku aina uskoo. Ja pointti onkin luoda vaikutelma siitä että ”jotain mätää tässä on”. Pitää luoda nihilismiä, kyynisyyttä, apatiaa ja yleistä epäluottamusta. 15/
Jos paloletku osuu vaikutusvaltaisiin ihmisiin, jälki on erityisen rumaa. USA:n edellinen presidentti Donald Trump maineikkaasti kapsahti juuri tähän ”ei voi tietää kun yksi sanoo näin ja toinen toista” -ansaan
https://edition.cnn.com/2015/10/14/politics/donald-trump-mh17-plane-russians/index.html
16/
https://edition.cnn.com/2015/10/14/politics/donald-trump-mh17-plane-russians/index.html
16/
Trumpista puheenollen, hänen valtakautensa alkupuolella päästrategina vaikuttanut Steve Bannon ymmärsi paloletkustrategian osana sekasorron kylvämistä:
“The real opposition is the media. And the way to deal with them is to flood the zone with shit.”
https://www.vox.com/policy-and-politics/2020/1/16/20991816/impeachment-trial-trump-bannon-misinformation
17/
“The real opposition is the media. And the way to deal with them is to flood the zone with shit.”
https://www.vox.com/policy-and-politics/2020/1/16/20991816/impeachment-trial-trump-bannon-misinformation
17/
Miksi tällainen paloletkutus sitten toimii? RANDin alkuperäisen raportin mukaan keskeisen psykologiset mekanismit voidaan kiteyttää kahteen:
1.Ensivaikutelmat ovat vahvoja
2.Toisto luo tuttuuden tunteen ja tuttuus edesauttaa hyväksyntää (ns. lumetotuusvaikutus)
18/
1.Ensivaikutelmat ovat vahvoja
2.Toisto luo tuttuuden tunteen ja tuttuus edesauttaa hyväksyntää (ns. lumetotuusvaikutus)
18/
Valtiollinen disinformaatio ei tietenkään ole sen ainoa muoto, vaan ilmiö on paljon laajempi. Yleisesti ottaen, väärän tiedon leviämisessä on paljon samaa, kuin virusten leviämisessä ja molempia voidaan jopa mallintaa samankaltaisilla työkaluilla
https://dl.acm.org/doi/abs/10.1145/2740908.2742572
19/
https://dl.acm.org/doi/abs/10.1145/2740908.2742572
19/
Aihetta on tutkittu todella paljon koronapandemian aikana, ja biologisen viruksen rinnalla voidaan perustellusti todeta levinneen #infodemia, joka koostuu väärän tiedon viraalista leviämisestä ihmisestä toiseen sosiaalisten verkostojen kautta
https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp2103798
20/
https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp2103798
20/
Koronasta puheenollen, venäläinen paloletku on kunnostautunut myös sillä saralla. Samainen RAND -ajatushautomo on tutkinut myös Venäjän (ja Kiinan) informaatiovaikuttamista koronapandemian aikana
https://www.rand.org/pubs/research_reports/RRA112-21.html
21/
https://www.rand.org/pubs/research_reports/RRA112-21.html
21/
Siinä missä kiinalainen infovaikuttaminen on keskittynyt korostamaan heidän rajoitustoimenpiteidensä mahtavuutta ja vähättelemään osuuttaan viruksen leviämisessä, venäläinen paloletku on ruutannut USA-vastaisia salaliittoteorioita viruksesta ja länsimaisista rokotteista 22/
Eu vs. Disinfo -sivulla on tietokanta, mistä voi etsiä esimerkkejä venäläisestä disinformaatiosta hakusanalla ’vaccine’
https://euvsdisinfo.eu/disinformation-cases/?text=vaccine&date=&disinfo_countries%5B%5D=77544&per_page=
23/
https://euvsdisinfo.eu/disinformation-cases/?text=vaccine&date=&disinfo_countries%5B%5D=77544&per_page=
23/
Aivan kun biologiselle virukselle, myös disinfovirukselle on olemassa väestötasolla ”riskiryhmiä.” Joskus riskitekijät ovat samoja, mutta eroavaisuuksiakin on. Biologiselle virukselle voi olla alttiina vanhus mutta myös keuhkosairas lapsi 24/
Samalla tavalla disinfovirukselle voi olla alttiina monenlaiset ihmiset. Ikä on riskitekijä, mutta myös heikko medialukutaito altistaa. Mutkikkaampia ovat sellaiset riskitekijät, jotka liittyvät identiteettiin ja sosiaalisiin verkostoihin
https://www.nature.com/articles/s41591-022-01713-6
25/
https://www.nature.com/articles/s41591-022-01713-6
25/
Jälkimmäiset seikat selittävät sitä, miksi monet korkeasti koulutetut ja näennäisen ”tolkun” ihmisetkin toisinaan kapsahtavat uskomaan disinformaatiota. Joillakin oma identiteetti on rakennettu toisinajattelun ympärille ja heillä on tarve erottua muista 26/
Motivoitu päättely (motivated reasoning) on voimakas keino, millä fiksu ihminen saa itsensä vakuutettua mistä tahansa, kunhan on ensin päättänyt lopputuloksen. Tätä on tutkittu paljon poliittisen polarisaation kontekstissa 27/
Esimerkiksi jenkkiläisissä aineistoissa ilmastonmuutoksen kieltämistä ei niinkään selitä äly, tieteen ymmärrys, tai numeerinen kyvykkyys, vaan puoluekanta. Kun on asennoitunut siihen että ”toinen puoli” on väärässä, omalle kannalle kyllä löydetään (näennäis)perusteet 28/
Omaa pohdintaani: tämä selittää myös sitä, miksi Suomessa on nähty koronamisinformaation superlevittäjien dramaattinen siirtymä tanssimaan Kremlin paloletkun sateessa. Kun lähtökohtaisesti ollaan toisinajattelijoita, ajatellaan toisin kaikessa
29/
29/
Mitä me siis voimme tälle kaikelle tehdä? Eli, miten nostamme kansakuntana valmiuttamme tänne mahdollisesti suuntautuvaa paloletkua vastaan? Koska yksittäisten väittämien tulva on loputon, tärkeintä lienee varustaa kansa ”sadetakeilla” 30/
Toisin sanoen, sen sijaan että käytämme kaiken energiamme väärien väitteiden faktuaaliseen tarkastukseen/kumoamiseen, meidän on ensisijaisesti oltava TIETOISIA tämän strategian anatomiasta – sen käsitteistä, esimerkeistä, toimintamekanismeista ja riskiryhmistä 31/
Tämä on myös rinnasteinen biologisilta viruksilta suojautumiseen – me voimme rakentaa vastustuskykyä ja ”laumasuojaa” disinformaatiota vastaan. Kun tiedämme mitä odottaa, olemme pienemmässä riskissä ”vakavaan tautiin” 32/
Kognitiotieteissä tämä tunnetaan rokotusteoriana (engl. inoculation theory), joka on tutkitusti melko tehokas keino vähentää väärien uskomusten hyväksyntää
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03637751003758193
33/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03637751003758193
33/
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä että otamme yllä mainittuja käsitteitä, kuten ’paloletkustrategia,’ ’lumetotuusvaikutus’ ja ’infodemia’ osaksi arkista kielenkäyttöä. Sen myötä näitä osataan odottaa ja niistä puhuminen on helpompaa 34/
Toinen suojautumisen ulottuvuus on se, että pyritään torjumaan paloletkun lopullisia vaikutuksia. Ihmisten hämmentäminen on välitön, proksimaalinen tavoite, mutta se vain palvelee suurempaa, distaalista tavoitetta, eli esimerkiksi yhteiskunnallisen polarisaation lisäämistä 35/
Paloletkulla voidaan pyrkiä lisäämään pelkoa, joten suojautumisessa voimme pyrkiä vähentämään pelkoa. Jos tavoite on heikentää kykyä päätöksentekoon, vahvistetaan päätöksentekokykyämme. Jne 36/
Lisäksi suojautumisessa pitää huomioida riskiryhmät; kun tiedämme että alttiita ovat mm. ne joilla on huonosti faktatietoa, lisätään tiedon määrää heille. Kun alttiina ovat toisinajattelijat, voimme kannustaa erityiseen itsereflektioon ja -kriittisyyteen 37/
Loppuun vielä omaa pohdintaani siitä, miten ja missä paloletku voisi niskaamme kääntyä. Tätä ei tietenkään voi kuin arvailla, sillä naapuri on kekseliäs. Jos jotain olisi pakko sanoa, arvaisin että pohjalla voisi olla joku tällainen operaatio:
https://yle.fi/uutiset/3-12437541
38/
https://yle.fi/uutiset/3-12437541
38/
…ja epätotuuksien paloletku suunnattaisiin operaation päälle vaikeuttamaan siitä keskustelemista ja objektiivisen totuuden hahmotusta. Tämä on tietysti turhaa, sillä mehän jo tiedämme mistä olisi kyse, mutta aina on mahdollista olla vähän valmiimpi! 
39/39
39/39
