Read on Twitter
Jälleen yksi koronaviikko, ties kuinka mones, jäljellä vielä enemmän. Joka viikko tuntuu tapahtuvan paljon kaikkea, mutta samalla ei kuitenkaan juuri mitään. Niin tämä tilanne etenee: hitaasti. Viikonloppua kohden on kolme kysymystä, joita nyt pohdin. (1/n)
1) Kuinkas nopeasti tämä virus voi levitä koko populaation yli? New Yorkista tuli ensimmäistä seroprevalenssitietoa vasta-ainetesteistä, joiden mukaan reilu 21% kaupungin asukkaista on sairastunut: https://twitter.com/NYGovCuomo/status/1253353516803993600 (2/n)
NB: Tää on "satunnaisotos" siinä mielessä, että testatut on supermarkettiasiakkaita ja nuo tulokset on painotettu ikäjakauman yms. mukaan. Tää on myös science-by-press-release, ja tietoa menetelmästä ei ole. (3/n)
Samalla sattumalta Ruotsin terveysviranomaiset saivat korjatun mallinnuksensa Tukholman tautitilanteesta ja he arvioivat suurin piirtein samaan luokkaan osuvaa tartunnan saaneiden osuutta: https://www.folkhalsomyndigheten.se/nyheter-och-press/nyhetsarkiv/2020/april/uppdaterad-modellering-av-spridningen-av-covid-19-i-stockholms-lan/ (4/n)
Mutta: New Yorkin kaupungin koronakuolleiden määrä (183 / 100 000 ihmistä) on noin nelinkertainen Tukholman kuolleiden määrään (48 / 100 000). Jompikumpi on villisti väärässä. Näiden lukujen välissä ja sivuissa on niin paljon tilaa että molemmat voi olla villisti väärässä. (5/n)
Oman hupinsa luo vielä se, että Karolinskan tutkijathan vetivät sen "11% tukholmalaisista on seropositiivisia" tuloksen pois, koska he olivat mahdollisesti _yliarvioineet_ tartunnan saaneiden osuuden. (6/n)
Tää data kuitenkin viittaa siihen, että ruotsalaisten ns. löysässä hirressä -strategia ei ole mikään nopea tie ulos pandemiasta. Siksi "Ruotsi valitsi pienemmät riskit kansantaloudelle" on epävarma veikkaus, ei mikään tunnettu totuus. (7/n)
2) "No ne kuolis muutenkin" -debatti on ollut viime ja tän viikon keskustelunaihe. Ajatus on mennyt niin, että koska riskiryhmiin, ml. iäkkäät ihmiset, kuolevat on muutenkin pian kuolemassa, niin heidän kuollessaan ei menetetä montaakaan elinvuotta. (8/n)
Joku eetikko osannee paremmin arvioida, että miten ihmishenkiä arvotetaan ja miten tämän pitäisi ohjata päätöksentekoa (ja kappas, SK:ssa onkin: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/filosofi-koronasta-vanhusten-viimeisia-elinvuosia-ei-saa-pyyhkia-pois-jotta-muille-maksimoitaisiin-laatupainotteista-elamaa/) mutta taustalla on hyvä kysymys: kuolleiden määrä ei ole ainoa mittari vaan ikävuosillakin on merkitystä (9/n)
Jokin kuitenkin siinä intuitiopohjaisessa riskiryhmäläisen vaanivan kuoleman olettamisessa tuntuu väärältä. Joten arvostan sitä että tässä preprintissä yritetään arvioida menetettyjen elinvuosien määrää: https://wellcomeopenresearch.org/articles/5-75 (10/n)
Kappas, he ennustavat, että koronakuolema keskimäärin - perussairaudet huomioidenkin - voi viedä yli kymmenen elinvuotta! Lähes kaikissa ikä- ja perussairausryhmissä enemmän kuin 1-2 vuotta. (11/n)
NB: Tässä on käytetty "methodologically innovative" "complex model", mitkä on kirkuvia varoitussanoja. Ja tietoa siitä, ketkä kuuluvat riskiryhmiin (ja kuinka kauan näiden riskiryhmien edustajilla olisi elinvuosia jäljellä) on koronaviruksen osalta vähän. (12/n)
Ja hoitokodit ovat vielä kuolleisuuden kannalta kysymys sinänsä. Esimerkiksi tässä ranskalaisten hyvälaatuisessa mallinnuksessa aloitetaan sillä, että "me jätetään tästä tarkastelusta pois hoitokodit kokonaan, koska ne on oma juttunsa": https://hal-pasteur.archives-ouvertes.fr/pasteur-02548181 (13/n)
(Ranskalaisissa hoitokodeissa on 730 000 henkeä ja siellä on tapahtunut maan kaikista todetuista koronakuolemista 37%. ) (14/n)
Tämä alleviivaa sitä, että meillä on erilaisia riskiryhmiä ja kaikki korkean riskin ryhmät eivät ole kuoleman porteilla, osa taas on. Ja se miten he fyysisesti sijaitsevat tässä yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, että miten virus leviää. (15/n)
3) Miten suojaamme riskiryhmiä? Tämä on viranomaisten ja poliitikkojen yhteinen mantra, että avataan mutta suojataan riskiryhmät. Vähemmän puhutaan siitä, että miten tämä onnistuu. Jotenkaan ei taideta ymmärtää (erästä viranomaista mukaillen) että nyt on kyseessä pandemia. (16/n)
Käytännön kysymys: Miten suojaamme riskiryhmät? Mikä maa on hyvä esimerkki siitä, että riskiryhmät on suojattu, ja millä toimilla tilanteeseen on päästy? (17/n)
Ainoat esimerkit, joissa riskiryhmät on tehokkaasti suojattu, on Islanti ja Etelä-Korea, ja menetelmä on se, että on pidetty huoli, että koronatartuntoja on mahdollisimman vähän. (18/n)
En pysty näkemään realistisena, että samaan aikaan voimme suojata riskiryhmiä, kun virus leviää läpi muun yhteiskunnan. Se on ajatuksena ihan kreisi. En tarkoita, etteikö siihen kaikin toimin pitäisi pyrkiä, ja jokainen säästetty henki on hyvä, mutta hyöty on rajallinen. (19/n)
Näitä olen pohtinut. Nopeita teitä ulos ei ole, mutta kallistun vahvemmin sille puolelle, että mahdollisimman pieni taloudellinen haitta löytyy samasta tiestä kuin mahdollisimman pieni terveydellinen haitta: mahdollisimman vähän tartuntoja. (20/20)
